2010
PORISSA
Torstai 22.07.2010

Työurat - yksilö vai yhteiskunta? Kuka voittaa 2050
Tuomas Meriniemen juontamassa paneelissa,
miettivät Janne Pelkonen, Simo Takanen, Minna Helle,
Teppo Säkkinen ja Annika Saarikko
työelämää ja tulevaisuutta.

Paneelin avauksena kuultiin panelistien mielikuvia työelämästä ja tulevaisuudesta,
sekä  mahdollisesta eläkkeelle jäämisestä.
Huolena tuntui olevan työelämän pidentäminen ja miten se toteutetaan.
Hyvin huomasi, että panelistit olivat huolissaan ainoastaan kaikkien
pääsystä korkeamman asteen koulutukseen?
Muistissa tai tiedossa heillä  oli/on  "vain" -90 ja nykyinen taantuma.

Kuten STTK.n ja Ekonomi paneeleissa ei huomioitu
-60 ja -70 luvuilla olleita "lama-aikoja",
taitaa koulutuksissa olla vikaa kun ei opeteta historiaa,
johtunee varmaan vanhasta sanonnasta;
ei pidä katsoa taaksepäin vaan tulevaisuuteen.

Mielestäni pitäisi tutustua aina mitä on tehty,
ettei tehtäisiin samoja virheitä uudelleen?

(Kuusikymmenluvulla ns. suuret ikäluokat lähtivät työtä etsimään Ruotsista).

Yleisesti keskusteluissa puhutaan työelämän kestosta yhden
ja saman työnantajan palveluksessa olemisesta.
Rakennusteknisellä alalla on aina ollut ja aina tulee olemaan työt "pätkätöitä",
kun rakennus valmistuu siirrytään uudelle työmaalle joko saman työnantajan
tai toisen työnantajan palvelukseen.

Keskusteluissa ei myöskään huomioida suurten ikäluokkien
työelämään siirtymisestä 14 - 15 vuotiaina ja
tehneen 8 - 9 vuotta ilman eläkekertymää, kertymä alkoi vasta 23 vuoden iässä.

Lopuksi toivoisin panelistien pyytävän nauhoitukset muistoksi ja
kuuntelisivat 15 - 20 vuoden kuluttua mitä tuli sanotuksi?
Puhuvatko sen ajan nuoret samalla lailla?