Linnusto
Valkjärven erikoisuus on alueen runsas kuikkakanta. Runsaasta kesäasutuksesta huolimatta kuikkia pesii 2-3 paria. Kalalokki lienee Valkjärven runsaslukuisin lintulaji. Runsain kahlaaja vuoden 1997 linnustoselvityksen mukaan oli rantasipi. Lius-viikin ja Syvälahden ympäristöt ovat Valkjärven arvokkaimmat vesilintujen elinalueet (mm. härkälintu, tukkasotka, tavi, telkkä).

Kalasto
Valkjärvessä ovat esiintyneet ainakin seuraavat kalalajit; ahven, hauki, kiiski, lahna, made, muikku, siika, särki, taimen, nieriä ja karppi. Valkjärveen on istutettu muikkua, haukea, siikaa, karppia, puronieriää, järvitaimenta, kirjolohta sekä kuhaa (Isojärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 1993). Runsaimmat kalalajit ovat ahven ja särki. Valkjärvessä on myös kohtalainen rapukanta. Ravustusoikeus on ainakin ajoittain rajoitettu koskemaan vain Valkjärven kalastusseuran jäseniä.

Pohjaeläimet
Valkjärven pohjaeläimistössä runsaimpana esiintyvät surviaissääsken toukat. Valtalajina on suurikokoinen punertavasävyinen Chironomus plumosus, joka elää varsinkin järven syvännealueilla ja kestää vähähappisia olosuhteita. Muita tavattuja lajeja olivat harvasukamadot, juovikkaat, lattanat, sukkilamadot ja vesiperhosten ja sulkasääskien toukat.

Kasvillisuus
Vesikasvillisuus peittää Valkjärven lahtia ja selkävesien rantoja parin metrin syvyyteen asti. Ilmaversoinen kasvillisuus muodostuu pääosin pullosaravaltaisista saraikoista ja järviruokokasvustoista. Harvaa kosteikkoa ja kaislikkoa esiintyy saarten ympäristössä ja järven pohjoisosassa ruovikoiden ulkopuolella. Kelluslehtistä kasvillisuutta on runsaasti lahdissa ja selkävesien rannoilla. Valtalajit ovat yleensä ulpukka ja uistinvita. Uppolehdistä kasvillisuutta esiintyy kelluslehtisen kasvillisuuden joukossa, valtalajina useimmiten ahvenvita, järven etelä osassa joskus kiehkuraärviä, erityisesti nuottaruoho.

Maakasvillisuus
Valuma-alueen metsäkasvillisuuden valtatyyppejä ovat tuore ja lehtomainen kangas. Kosteissa painanteissa on reheviä lehtomaisia korpia. Rakentamattomat luhtaiset lahdet ovat biologisesti arvokkaita. Valkjärven elinympäristöt edustavat arvoltaan paikallista tasoa ja ovat vaalittavissa erilliskuvioina normaalin metsänhoidon yhteydessä.

Levät
Valkjärvessä ja varsinkin Vähäselällä esiintyy runsaasti limalevä Gonyostomum semeniä. Tämä levä haittaa uimareita muodostamalla iholle liukkaan ruskehtavan ja saippuamaisen kalvon, joka kuivuessaan kiristää ihoa. Limalevä ei ole myrkyllinen mutta kaikkein herkimmillä se saattaa aiheuttaa ihoärsytystä.

Sinilevät
Kaikissa järvissä esiintyy luonnostaan pieniä määriä sinileviä, eivätkä ne niukkana esiintyessään muodosta myrkyllisiä kukintoja. Valkjärvessä on esiintynyt ajoittaisia sinileväkukintoja, joissa useimmissa tapauksissa aiheuttajana on ollut Anabaema circinalis - sinilevä. Runsas sinileväkukinta on aina silmin havaittavissa. Pahimmillaan levät kerääntyvät veden pinnalle muodostaen puuromaisen massan, joka usein ajautuu suojaisiin lahtipaikkoihin. Voimakas kukinta voi myös esiintyä tasaisesti vesimassaan levinneenä, jolloin seurauksena on havaittavissa veden sameneminen.

Muut levät
Rantakivissä ja laitureissa sekä matalissa lahdissa on usein havaittavissa vihreitä kiinnittyneitä leviä, jotka ovat jo varsin suurikokoisia. Tällöin on useimmiten kyse rihmamaisista viherlevistä jotka eivät ole myrkyllisiä mutta runsaana siintyessään ilmentävät vesistön rehevöitymistä.

VALKJÄRVEN JÄTEHUOLTO

Sekajäte
Valkjäveläisillä on kesäkaudesta 1998 alkaen käytössään sekajätteen yhteiskeräyspisteitä, jotka sijaitsevat Kivijärventiellä, Valkjärventiellä, Pikku-Valkjärven yksityistiellä ja Saarikosken paikallistiellä.

Hyötyjäte
Lajitellut hyötyjätteet voi viedä hyötyjätepisteisiin, jotka sijaitsevat;
Pomarkussa
Salen, vanhainkodin, yläaste/lukion, kirkonkylän ala-asteen ja Honkakosken koulun pihoissa.
Siikaisissa
Leväsjoen koulu.

Ongelmajäte
Ongelmajätteet ovat myrkyllisiä, vaarallisia ja haitallisia aineita, joiden joutuminen ympäristöön on estettävä.
Pomarkussa ongelmajätteitä otetaan vastaan kunnan varastolla Riuttatiellä.
Siikaisissa Jätevedenpuhdistamolla.

Kompostointi
Maatuvan jätteen kompostointi on vapaa-ajan asunnolla erinomainen keino vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Komposti pitää sijoittaa riittävän kauaksi järven rannasta.

Vesikäymälä
Vesikäymälän rakentaminen vapaa-ajan asunolle ei ole suotavaa.
Pomarkun rakennusjärjestyksessä on määrätty, että mahdolliset vesikäymälävedet on rantavyöhykkeellä johdettava umpisäiliöön.
Siikaisten kunnan rakennusvalvonta noudattaa vastaavaa käytöntöä.

Huussi = Ulkokäymälä
Ulkokäymälä on hajuton, kesäaikaan kompostoiva ja vesiensuojelun kannalta asianmukainen kun holehditaan kiinteän ja nestemäisen jätteen erottelusta.

Pesuvedet
Pesut ja pyykkäykset on syytä suorittaa kuivalla maalla ja imeyttää jätevedet maaperään. Käytä pesuaineita jotka eivät sisällä fosfaatteja. Mäntysuovallakaan ei pidä pestä suoraan järvessä, sillä mäntysuopa on kalojen kiduksille vahingollista ja järvivedessä se hajoaa hyvin hitaasti.

Lähde;
Suomen ympäristö Järviluonnon vaaliminen ja tiivistelmästä Valkjärven ympäristöopas