|
|
| Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla |
Valtioneuvoston 11.06.2003 hyväksymän asetuksen mukaisesti ja täydennetty 10.03.2011 Asetuksen viimeinen päivä on jälleen muuttunut?? |
| * | Rakennettavissa kiinteistöissä sekä niissä kiinteistöissä, joissa tehdään rakennus-, tai toimenpidelupaa edellyttäviä korjaus- ja muutostöitä, jätevesijärjestelmien on 01.03.2016 lähtien täytettävä asetuksen vaatimukset. |
| * | Talousjätevesien kokoamisesta, käsittelystä ja johtamisesta on laadittava suunnitelma, joka on liitettävä kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle tehtävään rakentamista koskevaan lupahakemukseen tai ilmoitukseen. Kunnasta voi kysyä tarvittaessa lomakkeita ja malleja. |
Vanhoilla jätevesijärjestelmillä on seuraavat siirtymäajat. |
|
| * | 01.01.2006 mennessä selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohje jos kiinteistössä on vesikäymälä. |
| * | 01.01.2008 mennessä selvitys jätevesijärjestelmästä sekä sen käyttö- ja huolto-ohje kaikilta kiinteistöiltä, joissa syntyy talousjätevesiä. |
| * | 01.03.2018 mennessä jätevesijärjestelmän on täytettävä puhdistusvaatimukset lukuun ottamatta tapauskohtaisesti voimassa olevia poikkeuksia. Vakituisesti kiinteistöomistajat jotka ovat ennen 9.3.2011 täyttäneet 68 vuotta vapautuvat vaatimuksista. |
| * | Jätevesijärjestelmä on oltava valmiis 1.10.2019 |
Rahaa vaativat muutostyöt koskevat lähinnä hyvin varustettuja kiinteistöjä, joissa on mm. paineellinen vesi ja vesikäymälä. Niissä kiinteistöissä, joissa ei ole vesikäymälää ja jätevesiä syntyy hyvin vähän, talousvedet voidaan johtaa käsittelemättä maahan, mikäli siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Talousjätevesiä - esimerkiksi saunan pesuvesiä - ei saa lainkaan johtaa suoraan vesistöön. |
|
| Kotitalouksien jätevedet | |
Kotitalouksien normaaleihin päivittäisiin toimintoihin käytettävä vesimäärä vaihtelee välillä 50 - 250 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Keskimääräinen vedenkäyttö on vajaat 150 litraa. Sillä lähes puolet käytetään peseytymiseen ja vajaat viidennes WC: huuhteluun. Ruoan valmistukseen ja tiskaukseen kuluu niinikään viidennes kokonaismäärästä, samoin muuhun kodin hoitoa vaativissa toimissa. |
|
Jätevesien käsittely |
|
| Jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu peräkkäisistä ja/tai rinnakkaisista puhdistusprosesseista. Järjestelmän tulee poistaa jätevedestä mahdollisimman tehokkaasti ainakin orgaanista ainetta (BHK7), fosforia ja typpeä. | |
Hyvän toimivuuden edellytyksenä ovat asianmukaiset asennukset ja rakennustyöt, oikeat materiaalit, oikea käyttö ja riittävä huolto. Jotta puhdistusprosessien toimivuus olisi tiedossa on jätevesien käsittelyjärjestelmän toimintaa jatkuvasti seurattava. Toimivuutta voivat heikentää monet asiat, joista tavallisimpia ovat seuraavat; |
|
| * | Jäteveden määrä on liian suuri puhdistamon toimintakokoon nähden. Tähän voi olla useampia syitä mm. puhdistamo on mitoitettu liian pieneksi. Kiinteistössä on alkujaan ollut vähemmän käyttäjiä. |
| * | Jäteveden määrä vaihtelee paljon. |
| * | Puhdistamoon tulee/pääsee lietettä. |
| * | Puhdistamoon pääsee pintavesiä. |
| * | Putkistoon ja sitä kautta puhdistamoon on päässyt prosessia tuhoavia tai heikentävää kemikaaleja tai vastaavia aineita. |
| * | Tuuletus ei pelaa tai ei riitä. Puhdistus edellyttää hyvää hapen saantia. |
| Lisätietoa Suomen Ympäristökeskuksen sivuilta. | |
| Tulemme seuraamaan puhdistamojen kehittymistä ja informoimaan niiden kehittymistä. | |
| Upokaivojen ja suodatuskentän asennus. | |
| KWH Pipen WehoPlus 5 asennus | |
| Jätevesiopas Valkjärvelle | |
| Uponor- Jätevesiakatemia | |
Puhdistuslaitetoimittajia |
|||||
 |
 |
|
 |
 |
 |
| © FANN VA-teknik AB |
Jita Oy |  |
 |
 |
|
